NÄYTTELYT
Näyttely Lissu Lundströmin maalauksista.
Synnyin 19.4.1952 CP-vammaisena, jonka vuoksi en kävele enkä ole koskaan pystynyt käyttämään käsiäni apuna arjen askareissa. Kirjoittamaan opin kynä suussa ja kiinnostuttuani maalaamisesta noin 10 vuotiaana, tuntui luonnolliselta, että myös maalaukset syntyisivät sivellintä suullani ohjaten. Lyhyen vesivärikauden jälkeen siirryin käyttämään öljyvärejä. Ne eivät valu ja kuivuvat hitaammin kuin vesivärit antaen aikaa rauhallisemmalle työskentelylle.
Ensimmäiselle maalauskurssille otin osaa 20 vuotiaana ja sen jälkeen olen saanut opiskella useiden tasokkaiden opettajien johdolla maalausryhmissä sekä yksityisesti. Paljasjalkaisena Helsinkiläisenä rakastan merta ja tunnen oloni aina turvalliseksi ja kotoisaksi meren äärellä. Meri ja vehreät maisemat esiintyvätkin maalauksissani usein. Tyylini on lähinnä abstrakti ja värien merkitys suuri.
1980-luvun lopulla kuulin ystävältäni Suulla ja jalalla maalaavat taiteilijat ry:stä ja pääsin esittelemään heille maalauksiani. Saamani palaute oli rohkaisevaa ja vuonna 1989 minut hyväksyttiin SJK:n stipendiaatiksi. Stipendin tuoman taloudellisen avun turvin pystyin hankkimaan maalausvälineitä ja opiskelemaan yksityisten opettajien ohjauksessa kunnes kehityksen myötä, vuonna 1992 pääsin SJK:n kokelasjäseneksi ja ainoastaan neljä vuotta myöhemmin täysjäseneksi.
Vaikka suurin osa töistäni on öljyvärimaalauksia, olen viimeaikoina innostunut opiskelemaan myös enemmän akryylivärien käyttöä. Työskentelen edelleen pääsääntöisesti kaksi kertaa viikossa työhuoneella mutta löydän itseni sieltä usein välipäivinäkin. Työväenopiston lauantaimaalareissa käyn hakemassa ideoita ja tapaamassa muita maalaamiseen rakastuneita. Maalaamisen ohella ja omien näytteillä olevien maalausteni lisäksi olen saanut vierailevia taiteilijoita teoksineen galleriaani.
”Mahdollisuus ansaita jokapäiväinen elanto suuresti rakastamallani tavalla – maalaamalla, sekä muitten suulla ja jalalla maalaavien taiteilijoiden vertaistuki ovat ne suunnattoman tärkeät asiat, joista osaan olla joka päivä kiitollinen yhdistykselle ja joita ilman olisi moni asia kohdallani jäänyt vain haaveeksi.”
— Lissu Lundström
Tutustu Lissuun ja muihin SJK kustannuksen taiteilijoihin TÄSTÄ
Koukulla ja puikoilla – papin käsityöt
Mitä syntyy, kun pappi innostuu virkkaamisesta? 29 uniikkia papin stolaa – ja lisää on tulossa!
Olen Jaana Kivekäs, 47-vuotias Haminan seurakunnan pappi. Tekemiäni käsityötä ja papin elämää kuvaan Instagramiin tililläni @pappijaana.
Kesäkuussa 2025 opettelin virkkaamaan isoäidinneliön ja tein itselleni ensimmäisen papin stolan isoäidinneliöistä. Hurahdin virkkaamiseen niin kovasti, että nyt olen tehnyt jo 29 erilaista stolaa, kirkkovuoden eri väreissä ja erilaisista isoäidinneliön variaatioista. Minulle on tulossa joulukuussa 2026 virkatuista stolista näyttely Haminan kirjastogalleriaan, se on antanut hyvän syyn virkata aina vaan uusia stolia. Stolien lisäksi olen virkannut itselleni myös tosi paljon vaatteita: housuja, paitoja, shortseja ja mekon. Enimmäkseen virkkaan isoäidinneliöitä, mutta olen opetellut myös uusia virkkaustekniikoita. On ihana oppia uutta!
Nykyisin virkkaan koko ajan ja kaikkialla: lentokoneessa, automatkoilla, kirkossa, kokouksissa, rippikoululeirillä…
Virkkaamisen lisäksi tykkään myös neuloa. Neulomisen aloitin noin viisi vuotta sitten, muhkupiposta. Sen jälkeen olen neulonut valtavasti kaikkea.
Ja alusta asti olen tykännyt suunnitella itse tekemäni käsityöt. Olen mm. suunnitellut yhdessä seurakuntalaisten kanssa Haminan seurakunnan kirkkoihin omat kirkkovillasukat.
Työssäni pappina saan hyödyntää innostustani käsitöihin, olen järjestänyt mm. neulekirkkoja, kutimet kirkkoon -iltoja ja neulontaleirin. Ja virkkaamiani stolia käytän, kun olen pappina hautajaisissa ja ristiäisissä. Olen antanut jokaiselle stolalle oman nimen ja valitsen aina tilaisuuteen sopivan stolan.
Marie-Louise Knipström – Missä sielu lepää
Mustasaarelainen entinen opettaja Marie-Louise Knipström on tehnyt käsitöitä lastentarhasta saakka. Vuosien varrella hän on kehittänyt itseään monipuolisesti käsityön parissa ja erityisesti virkkaamisesta on tullut hänelle tärkeä itseilmaisun muoto.
Marie-Louise valmistui Kokeva-kurssilta vuosina 2023–2026. Hänen lopputyönsä on virkattu nukkenainen, jonka aiheena oli ”Sielun maisema”. Työn nimi on ”Missä sielu lepää”.
Suurin osa teoksesta on virkattu. Maisematausta, vesi ja hiekka muodostavat näyttelyn jälkeen neljä peittoa, jotka saavat jatkaa elämäänsä hyväntekeväisyydessä ja lämmittää jotakuta, joka tarvitsee lämpöä.
Teos kuvaa Marie-Louisen mielipuuhia ja hänelle tärkeää paikkaa veden äärellä. Käsityö yhdistää siinä luovuuden, luonnon ja hyvän tekemisen – asioita, jotka ovat hänelle tärkeitä.
Marika KK
Olen Marika KK, kuva- ja kirjaintaiteilija Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta (s.1974). Taidettani voisi luonnehtia sanoilla: Kokeileva, yhdistelevä, tuntuva, abstrakti. Olen tutkiva ’hybridi’ taiteilija, liikun soljuvasti kankaalta installaatioon, veistosten ja muraalien kautta maalaukseen ja videoteoksiin. Kokeilen rohkeasti erilaisia tekniikoita ja materiaaleja, toisiinsa sopimattomiakin yhdistelmiä. Teoksissani esiintyy usein kirjainmuotoja, tarinaa, viivan kauneutta eri pinnoilla. Yllätyksellistä, niin kuin taide on, mutta lopulta jätän taiteen kokijan silmiin sen tuntemisen ja tulkinnan. Haluan tuottaa tuntemuksen, fiiliksen ja ajatuksen. Taiteilijana toivon jättäväni jonkin inspiraation pisaran kokemusten ja tunteiden valtamereen.
Minua voi seurailla
www.marikakk.com
Näkymättömät – kuvia ja tarinoita Etelä-Pohjanmaan populaatiokissoista
Tatu Vuolteenaho – Queer Witches -muotokuvat
Taiteilija Tatu Vuolteenaho maalaa muotokuvia sateenkaariyhteisön jäsenistä, jotka tutkivat ja toteuttavat elämässään henkisyyttä. Muotokuvataiteella on pitkä perinne tärkeiden ja arvostettujen henkilöiden kuvaamisessa. Kuninkaat, kuningattaret, johtajat ja muut yhteisöjensä merkittävät jäsenet ovat saaneet paikkansa muotokuvissa. Tatu Vuolteenaho haluaa antaa tämän paikan myös queernoidille – ihmisille, joiden maailmankuvaan kuuluvat henkisyys, energia, sielu sekä elämän ja kuoleman kysymykset. Näiden kokemusten ja näkemysten näkyväksi tekeminen on tapa osoittaa, että queer-yhteisöjen henkisyydellä on arvoa ja merkitystä, joka voi puhutella meitä kaikkia. Monissa vanhoissa ja shamanistisissa kulttuureissa queer-, trans- ja intersukupuolisia sekä sukupuolinormeista poikkeavia ihmisiä on kunnioitettu. He ovat usein toimineet esimerkiksi hengellisinä johtajina, parantajina ja opettajina. Projektillaan Vuolteenaho haluaa tuoda queer-identiteetin ja henkisyyden jälleen samaan yhteyteen. Taiteellinen prosessi alkaa valokuvauksesta: taiteilija valokuvaa mallinsa ja muuntaa kuvat myöhemmin akryylimaalauksiksi. Työn autenttisuutta syventääkseen Vuolteenaho osallistuu yhdessä mallien kanssa myös työpajoihin, rituaaleihin ja parantaviin seremonioihin. Näin eletyt kokemukset ja eräänlainen ”taika” siirtyvät osaksi teoksia. Malleina on ihmisiä, joita Tatu on tuntenut jo yli 35 vuoden ajan, mutta myös henkilöitä, joihin hän on tutustunut vasta hiljattain. Hänen kansainvälinen elämänsä ja työnsä Helsingissä, New Yorkissa, Lontoossa ja Madridissa sekä lukuisat matkat DJ:nä ovat tuoneet hänen verkostoonsa ihmisiä monista eri maista ja kulttuureista. Uusimmat teokset syntyivät talven 2025–2026 aikana Meksikossa kuvatuista queer-noidista. Vuonna 2022 Suomen Kulttuurirahasto myönsi projektille apurahan, ja samana vuonna ensimmäiset Queer Witches -teokset olivat esillä Seinäjoen Käsityömessuilla. Elokuussa 2026 Queer Witches -muotokuvat olivat esillä Ylivieskassa osana Oulu 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa. Näyttelyssä on esillä vuosina 2024–2026 valmistuneita maalauksia. Teokset on toteutettu akryylimaalauksina kankaalle, ja niiden koko on 50 × 50 cm.
www.tatuvuolteenaho.com www.instagram.com/tatutrip/